Lapsille ja heidän vanhemmille tarkoitettu Joulujuhla pidettiin 7.tammikuuta 2013.
Laaja ja monipuolinen ohjelma sisälsi näytelmän, konserttiesityksiä, nukke-esityksen, videoalmanakan sekä Pakkasukon esiintulon.
[nggallery id=7]
Juhlaohjelman ohjaus, lavasteiden teko, vaatteiden ompelu ja harjoitusten järjestäminen edellytti suurta ponnistusvoimaa, vapaa-aikaa ja halukkuutta.
Vanhemmat omistautuivat työhön yhdessä lapsensa kanssa, mikä näkyi yhteistyönä ja lähimmäisen avunantona. Isät ja äidit iloitsivat lapsensa lahjojen esiintulosta, puolestaan lapset olivat ylpeitä isiensä tekemistä lavasteista tai äitiensä ompelutaidoista, joiden ansioista jokainen heistä sai hetkeksi muuttua satuhahmoksi.
Juhlien valmisteluun osallistuvat sekä yksityiset henkilöt että kokonaiset perheet.
Juhlan alussa oli tietenkin yhteinen rukoushetki ja seurakunnan kirkkoherran avauspuhe.
Erinomaisesti toteutetusta nukke-esityksestä vastasi Julia, jolla on monivuotinen kokemus lapsille tarkoitettujen ja lasten toteuttamien teatterinäytelmien ohjauksesta. Saimme kuulla syvällisesti koskettavia runoja ja elävää musiikkia, joka on venäläisten taiteilijoiden perintöä.
Ammattimuusikko Natalian viulu kirjaimellisesti puhui kuulijoille. Joulutarina loisti runoissa, tanssissa ja lauluissa. Jouduimme jopa rauhoittamaan innostunutta yleisöä.
Pakkasukon ilmestyttyä näyttämölle ”hulikaanit” pelästyivät ja peruivat yrityksensä kaataa Joulujuhlan. Pakkasukkoa esittävää setää Ghenjaa jännitti jopa enemmän kuin lapsinäyttelijöitä, koska hänelle tämä oli varsinainen ensi-ilta. Pakkasukko esitti kompakysymyksiä, kutsui lapsia piiritanssiin ja jakoi pitkään odotettuja lahjapaketteja. Sen jälkeen valot sammuivat ja kankaalle ilmestyi todellinen elokuva-almanakka. Mashan käsikirjoitustaidoilla ja Aleksanterin yksinkertaisilla videoteknisilla ratkaisuilla saatiin aikaiseksi iloiset talvikohtaukset: lapset laskivat mäkeä ja melkein hengästyttyä lausuivat vuorotellen äänekkäitä runoja ja lopulta lähtivät Pyhän Nikolauksen kirkkoon. Kirkossa kamera nappasi lasten kasvoja, joista sai tuntea Joulun odotuksen iloa niin lapsena kuin aikuisenakin.
Kun tuli kutsu ahkerien ja taitavien äitien valmistimaan ruokapöytään, salin keskelle ilmestyi todellinen ihme. Natalia leipoi piparkakkutaikinasta kokonaisen kirkon. Ammatiltaan muotoilija Natalia paljasti vielä yhden lahjansa.
Tällä tavalla jokainen juhlamme tekee katsojasta osallistujan ja osallistujia opettaa kuuntelemaan muita. Joulujuhlan tunnelmaa riittää varmasti seuraavaan juhlavalmisteluun saakka.
